Hal­lit­set­ko Ins­tag­ra­min re­pos­taus-eti­ke­tin?

Ystävä yllättyi, kun hän löysi oman naamansa komeilemassa erään ulkomaisen yrityksen Instagram-tilillä. Kuvatekstissä kehotettiin ostamaan takkeja, joita sai yrityksen verkkokaupasta 10 %:n alennuksella. Lukuisien hashtagien jälkeen oli maininta #repost ja ystäväni Instagram-nimimerkki. Käytännössä ystävän kuva näytti yrityksen omalta julkaisulta, sillä tuskin kukaan kahlasi hashtag-listan loppuun. Not good!

Kuva-aktivoinnit tekijänoikeudet huomioiden

Instagramissa uudelleenjulkaisu- eli repostaus-kulttuuri on vahvaa. Joidenkin brändien koko Instagram-presenssi nojaa brändiyhteisön kuviin, onnistuneena esimerkkinä kellobrändi Daniel Wellington. DW on lanseerannut hashtagin #DWPickoftheDay, jonka kautta käyttäjät jakavat kuviaan uudelleenjulkaistavaksi. Parhaassa tapauksessa pääsystä suosikkibrändin IG-feediin suorastaan kilpaillaan.

Suomalaisista brändeistä matkailulehti Mondo on jo vuosien ajan onnistunut aktivoimaan innokkaita kuvaajia ja matkailijoita #mondolöytö-hashtagilla. Mondo julkaisee näitä kuvia uudelleen omalla tilillään. Mikä sen parempi tapa joukkoistaa matkailuvinkit kuin pyytää käyttäjiä jakamaan kiehtovimpia ja salaisimpia löytöjään matkakohteista.

Repostaus-kulttuuri saattaa helposti hämärtää käsityksiä tekijänoikeuksista. Moni antaa mielihyvin luvan kuvansa uudelleenjulkaisuun ja salaa jopa toivoo sitä. Silti lähtökohtaisesti yksityishenkilö omistaa kuviensa oikeuden, vaikka jakaisi niitä brändin ennalta määrätyn hashtagin alla.

Jos haluat repostata, muista nämä:

1. Kysy aina lupa kuvan julkaisemiseen.
   Vaikka kertoisit esimerkiksi Instagram-profiilissa, että julkaisemalla kuvan tietyllä hashtagillä kuvasi voidaan julkaista uudelleen yrityksen tilillä, on silti asiallista kysyä lupa vielä henkilökohtaisesti. Tämän voi tehdä vaikkapa kommentoimalla kuvaa. Samalla voi myös kehaista kuvaa ja kertoa miksi se on erityisen hieno.
2. Ilmoita kuvatekstissä selkeästi, kenen kuva on kyseessä.
   Tee tämä mielellään jo heti ensimmäisessä lauseessa. Tapauskohtaisesti kannattaa pohtia myös alkuperäisen kuvatekstin sisällyttämistä omassa julkaisussa – kuvan ja kuvatekstin irrottaminen saattaa muuttaa kuvan tulkintaa.
3. Käytä sovellusta repostauksen tekoon.
   Harkitse sovelluksen käyttöä etenkin, jos a) repostaat kuvia harvoin tai b) sinulla ei ole tiettyä hashtagia, jolla olet pyytänyt jakamaan kuvia. Sovelluksen kautta kuvaan tulee ”vesileima”, josta näkee, kuka on julkaissut kuvan alun perin. Näin katsojalle on jo kuvan perusteella selvää, että kyseessä on repostaus. Esimerkiksi Repost for Instagram -sovellus on hyvä vaihtoehto: vesileiman saa mustana tai valkoisena ja paikan voi valita mihin tahansa kulmaan.

Julkaistavia kuvia valitessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Esimerkiksi suoria kasvokuvia on hyvä välttää, sillä harva haluaa yrityksen mainoskasvoksi. Kuvat, joissa henkilö ei ole helposti tunnistettavissa, toimivat varmasti paremmin – eivätkä tuota tarpeetonta mielipahaa.

Lue myös asianajaja Elina Koivumäen blogikirjoitus Tunnetko yhteisömanagerin juridiset sudenkuopat?