Neljä tärppiä digitaalisen median muutosmatkalta 2013-2023

Dagmar on tutkinut digitaalisen median kehitystä Suomessa jo kymmenen vuoden ajan. Markkina on mullistunut ja digitalisaatio muuttanut ihmisten mediankäyttöä hurjasti – samalla myös markkinointia. Dagmarin Head of Digital Ilari Ahtola valitsi neljä kiinnostavinta huomiota tuoreesta Digimediatutkimuksen 10v–trendiraportistamme.

1. Liikkuvaa kuvaa kulutetaan enemmän kuin koskaan

TV on edelleen kymmenen vuoden jälkeenkin liikkuvan kuvan baseline, vaikka tavoittavuus ja katseluminuutit ovat laskeneet tasaisesti. Suomalaiset kuluttavat liikkuvaa kuvaa enemmän kuin koskaan, mutta katselu jakautuu yhä useammille alustoille. Sosiaalinen media jakelee dopamiiniannoksia lyhyen videosisällön muodossa ja blockbusterit jakautuvat yhä useampaan tilauspohjaiseen videopalveluun.

Katselun muutos on heijastunut mainontaan sisällön lyhentymisenä ja tarinankerronnan muuttumisena. Narratiivia on pätkitty useampaan nopeasti kulutettavaan sisältöön. YouTubesta on tullut maksuttomien tv-kanavien jälkeen suosituin kanava liikkuvan kuvan seuraamiseen – se on jo noussut ensisijaiseksi kanavaksi nuorten keskuudessa, Netflixin haastaessa sen valta-asemaa.

Vielä kymmenen vuotta sitten videopalveluja kulutettiin mobiilin tai läppärin ruudulta, nyt niitä katsotaan älytelevision sovellusten kautta. TV-ruutu nappaa noin 40 prosentin osuuden YouTuben katselusta, ja videomainonnasta on muodostunut kiinteä osa mainostajien liikkuvan kuvan strategiaa.

2. Some jakaa suomalaisia ja tarjoaa yhä enemmän hupia

Facebook tavoitti vuonna 2013 kaikki ikäryhmät ja sosiaalisen median käyttö oli polarisoitunutta. Sosiaalisen median kanavia on syntynyt sen jälkeen hurjasti lisää ja eri sukupolvien somen käyttö on pirstaloitunut eri alustoille.

Instagram oli vielä kymmenen vuotta sitten aivan uunituore palvelu. Nyt se kuuluu jo suosituimpien kanavien joukkoon. Skype on kadonnut, ja Twitter ei kasvanut Suomessa valtavirtamediaksi, mutta Snapchat ja TikTok valloittivat nopeasti Gen Z:n sydämet.

Sosiaalinen media on muuttunut kymmenessä vuodessa henkilökohtaisesta yhteydenpitokanavasta yhä viihteellisempään suuntaan. Kuvien valtakaudesta on siirrytty lyhytjänteisen videosisällön suurkulutukseen, ja musiikki on ottanut suuren roolin sisällöissä. Somesta on tullut hittien synnyttäjä ja merkittävä musiikin kulutuksen kanava.

3. Verkkokauppa kasvoi mieluisimmaksi ostokanavaksi

Verkosta on muodostunut kymmenessä vuodessa suomalaisille mieluisin ostokanava ja mobiiliin siirtynyt lompakko mahdollistaa nopeat impulssiostokset. Kun kilpailu mobiililompakoista on kasvanut, asiakaskokemusten laatuun on panostettu enemmän ja kuluttajien luottamus verkkokauppaan on vahvistunut. Ei ole tavatonta, että esimerkiksi auton tai asunnon ostoprosessi hoituu alusta loppuun verkossa.

Verkko-ostaminen on arkipäiväistynyt ja muuttunut luontevaksi osaksi päivittäishankintoja. Lähes kolmasosa suomalaisista kuluttajista tilaa verkosta ruokaostoksia tai ravintolaruokaa kotiin toimitettuna. Koronavuodet antoivat tälle kehitykselle lisää vauhtia. Social Selling on tullut ilmiönä jäädäkseen. Sosiaalinen media toimii kuluttajille tärkeänä hankintavaiheen tiedonhakukanavana; kaupallinen yhteistyö koetaan luontevaksi ja vaikuttajien suositukset tukevat omaa ostopäätöstä.

4. Kotimaisen uutismedian auringonlaskun aika ei koittanut

Printattujen sanomalehtien lukijamäärien lasku sai monet povaamaan vielä kymmenen vuotta sitten, että sosiaalinen media syö kotimaisen uutismedian. Rohkeimmat ennustivat journalismin muuttuvan täysin kansalaislähtöiseksi ja alustatalouden jättien valtaavan uutisjakelun.

Vaan toisin kävi. Kotimaiset mediatalot onnistuivat keksimään itsensä uudelleen, siirtämään sisällönjakelun mobiiliin natiiviympäristöön, rakentamaan sähköistä tilauskantaa ja kaupallistamaan käyttäjädatansa.

Vaikka kilpailu suomalaisten mediaan kuluttamasta ajasta on vaatinut sisällöllisen twistin siirtämistä viihteellisyyteen, lukijamäärien vahvana säilynyt taso osoittaa, että kotimaisella laatujournalismilla on edelleen tilausta.

Mistä on kyse?

Dagmar on jo 10 vuoden ajan tehnyt kuukausittain päivittyvää Digitaalisen median tutkimusta. Sen avulla asiakkaamme voivat hyödyntää lähes reaaliajassa tietoa kuluttajien kiihtyvästi muuttuvasta digikanavien ja niiden seuraamiseen käytettyjen välineiden käytöstä.

Lataa Digitaalisen median 10v-tutkimusraportti täältä!

Tutkimuksesta on kirjoitettu mm. Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

tämän blogin kirjoitti

Ilari Ahtola

Head of Digital

ilari.ahtola@dagmar.fi

+358503021217

Ilari  on Dagmarin Head of Digital, pitkän linjan tekijä, jonka intohimona on maksimoida asiakaskohtaamisten arvo niin ostetussa kuin omassa mediassa. Ilari vannoo asiakasymmärryksen, datan ja luovuuden liittoon vaikuttavan asiakaskokemuksen rakennuspalikoina. Liikkuu vapaa-ajallaan maila kädessä tai sukset jalassa.