Dagmarin Content Manager Samuel Tastula kokosi ennusteen sosiaalisen median lähitulevaisuudesta asiantuntijahaastattelujen ja -lähteiden pohjalta. Vuonna 2020 somemarkkinoinnin isot linjat laitetaan kuntoon. Niinpä ennusteessa käsitellään ohimeneviä trendejä laajempia kehityskohteita, joita onnistunut somemarkkinointi edellyttää, kun halutaan pärjätä lisääntyvässä kilpailussa ja vastata kuluttajien yhä tiukentuviin sisältövaatimuksiin.

1. Somemarkkinointi pois poterostaan

Somemarkkinointi nähdään usein hieman muusta markkinoinnista erillisenä tekemisenä. Ajattelu voi pohjautua somekanavien perustamisen aikaan, jolloin tilejä avaamalla haluttiin tavoittaa suuri joukko ihmisiä ilmaiseksi. Nyt menestyksekäs somemarkkinointi edellyttää taustalle strategian, osaamista sekä riittävät ajalliset ja taloudelliset resurssit.

Dagmarin tutkimuksen mukaan lisääntyvä tiedon määrä tuskastuttaa kuluttajia. Siksi he keskittyvät juuri heille tärkeisiin aiheisiin ja vähentävät seuraamiensa medioiden määrää.² Erottuminen mainosviestien keskeltä vuonna 2020 vaatii markkinoijilta panostusta asiakkaiden haasteiden ja tarpeiden ymmärtämiseen.

Kun tarpeet on hahmotettu, voidaan havaita ne asiakaspolun kipupisteet, joissa ei vielä kyetä toimittamaan asiakkaan kaipaamaa sisältöä. Kaikkien haasteiden taklaamiseen somemarkkinointi ei ole oikea resepti. Sosiaalinen media tulee nähdä osana markkinoinnin kokonaisratkaisua, jolloin se integroidaan vahvasti osaksi muuta markkinointia

2. Uudet kanavat valtaavat jalansijaa ja somen käyttö polarisoituu

Pitkään sosiaalisen median kuninkaina paistatelleet Instagram, Facebook ja YouTube saavat vuonna 2020 vakavasti otettavia kilpailijoita. Vahvasti erikoistuneet alustat, kuten TikTok ja Twitch, ovat nostaneet voimakkaasti käyttäjämääriään kuluttajien etsiessä uusia vaihtoehtoja. Osviittaa kasvutahdista antaa TikTok, joka julkaistiin Kiinan ulkopuolisille markkinoille 2017. Jo lokakuussa 2019 se saavutti 800 miljoonaa kuukausittaista käyttäjää.¹

Erityisesti nuoret ovat viimeisen vuoden aikana vähentäneet Facebookin käyttöä ja viihtyvät enenevissä määrin uusissa somekanavissa⁵. Nousevat somekanavat avaavat uusia mahdollisuuksia tavoittaa nuoria. Esimerkiksi kansainvälisesti TikTokin käyttäjistä 41 % on 16–24-vuotiaita.⁴

Facebookin päivittäinen tai lähes päivittäinen käyttö ikäryhmässä 16-24 v.
(huhtikuu 2016-lokakuu 2019)⁵

3. Sosiaalisen median asiakaspalvelu – Asiakaskokemukseen panostaminen palvelemalla oikeissa kanavissa

Kuluttajat vaativat yritysten viestinnältä yhä enemmän. Erityisesti nuoret odottavat nopeampaa reagointia kysymyksiin tai reklamaatioihin. Asiakaspalvelualusta Conversocialin tutkimuksen mukaan jopa 37 % kuluttajista odottaa vastausta viestiin 30 minuutissa. 31 % kertoi voivansa odottaa alle kaksi tuntia ja 26 % tyytyi neljän tunnin odotukseen.⁶ Malttamattomat kuluttajat saavat monet brändit miettimään someaspansa uuteen uskoon.

Somen word-of-mouthilla on tutkitusti vaikutusta asiakkuuden elinkaaren arvoon.⁷ Tuomalla asiakaspalvelun resursseja sosiaaliseen mediaan brändi saa paremmat edellytykset osallistua brändistä käytäviin keskusteluihin, olipa brändi siellä muuten läsnä tai ei.

Amerikkalainen pizzeriaketju Domino’s valjasti sometilinsä tilauskanaviksi. Asiakas voi tehdä tilauksen ja seurata toimitusta lähettämällä Twitterissä twiitin tai viestimällä Facebook Messengerin tilausbotille. Facebook Messengerin kautta tilaaminen onnistuu myös meillä Kotipizzan Kotibotin avulla. Molemmissa tapauksissa tavoitteena on asiakkaan arjen helpottaminen.

Yhä useampi brändi on jo tunnistanut odotukset nopeasta reagoinnista ja ymmärtänyt asiakaspalvelun uudet mahdollisuudet asiakaskokemuksen kehittämisessä. Sometileille tulvivat viestit tuleekin nähdä mahdollisuutena sitouttaa asiakasta hyvällä palvelulla ja luomalla keskustelua hänen kanssaan.

4. Ostosten teko sosiaalisen median kanavissa

Suomalaisten verkko-ostosten määrä on voimakkaassa kasvussa. Suomen verkkokaupan liikevaihto vuonna 2018 oli arviolta 12,2 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 18 prosentin kasvua edellisvuoteen.⁸ Verkkokaupan kasvu näkyy myös somessa; kanavat kehittävät mahdollisuuksia tehdä ostoksia suoraan kanavan sisällä. Esimerkiksi Instagram on julkaissut Yhdysvalloissa Checkout-ominaisuuden, jolla ostoksia voi tehdä sovelluksessa poistumatta ulkoiselle verkkokauppa-alustalle.¹³

Instagram näkee ostomahdollisuuksien kehittämisen suurena mahdollisuutena.¹² Sosiaalinen media on hyvin otollinen paikka lisätä verkkokaupan toiminnollisuuksia, sillä somesisällöt vaikuttavat voimakkaasti ostokäyttäytymiseen. Siksi kuluttajan matka inspiroitumisesta ostoksen tekoon pyritään tekemään yhä helpommaksi. Aihetta tutkittaessa 72 % vastaajista kertoi Instagramissa näkemänsä sisällön vaikuttaneen muotiin, tyyliin ja kauneuteen liittyneisiin ostoksiin.⁹ Toisessa tutkimuksessa 55,2 % Z-sukupolvesta ja 50,6 % milleniaaleista kertoi somesisältöjen vaikuttaneen viimeisimpään muotiin liittyvään hankintaan.¹⁴

5. Kanavaoptimointi – Sisällöt hyödyntämään kanavien mahdollisuuksia

Dagmarin tutkimuksen mukaan 87 % suomalaisista käyttää nettiä älypuhelimellaan vähintään viikoittain. Kannettavalla tietokoneella nettiä käyttää 65 % ja pöytätietokoneella vain 32 % suomalaisista.² Sosiaalisessa mediassa mobiilikäyttäjien osuus on vieläkin suurempi.

Kuluttajien muuttuva käyttäytyminen asettaa uusia vaatimuksia markkinoijalle. Somekanavat tulisi ottaa huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa; pelkkä uudelleen leikattu tv-tuotanto ei usein riitä. Tällöin eri sisältöpaikkoihin saadaan optimaalisten kuvasuhteiden lisäksi myös somelle luontainen pituus sekä huomion kiinnittävä, yllätyksellinen tarinan kaari.

Somekanavien ominaisuuksia ja mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan saada ansaittua lisänäkyvyyttä kuluttajien omilla seinillä. Brändin luomat ar-filtterit, fyysiset instagrammable-tilat ja giffit ovat esimerkkejä tavoista saada brändi osaksi kuluttajien itse tuottamia sisältöjä. Brändin parissa vietetty aika kasvaa sitouttaen asiakasta brändiin. Osallistavat sisällöt puhuttelevat erityisesti Z-sukupolvea, joka kaipaa brändiltä viihdyttävää sisältöä ja kokemuksellisuutta. Filtterien, giffien ja muiden kilketoimenpiteiden tulee olla linjassa brändin tavoitteiden kanssa.

6. Uuden sukupolven somekäyttäjät

Vuosien 1996–2012 välillä syntynyt Z-sukupolvi on tullut ryminällä markkinoijien tietoisuuteen. Heidän ostovoimansa onkin tärkeä huomioida, sillä heihin kuuluu 27 % maailman väestöstä.¹¹ Vaikka brändisi ei vielä priorisoisi tätä segmenttiä, niin vanheneminen on luonnonlaki – kyseinen sukupolvi voi nousta brändisi myynnin kannalta merkittäväksi ryhmäksi myöhemmin.

Z-sukupolvi käyttää somea toisin kuin milleniaalit. Mobiilipäätelaite on lähtökohta, ja some on pääasiassa uutislähde.

Tiedostava Z-Sukupolvi odottaa brändeiltä läpinäkyvyyttä ja aitoutta. Samoin kuin vaikuttajamarkkinoinnilta. Diginatiivina se vaatii sisällöiltä erityisen korkeaa laatua. Brändin tulee lähestyä ryhmää nopeilla ja helposti kulutettavilla sisällöillä. Kanavissa täytyy olla valmis vuorovaikutukseen, sillä tämä sukupolvi viestittelee usein mieluummin ystäviensäkin kanssa kuin sopii fyysisiä kohtaamisia. Z-sukupolvi suosii nousevia somekanavia, ja esimerkiksi tv-mainonnan sijaan heitä kannattaa tavoitella YouTubesta.¹¹

7. Oikeita sisältöjä oikeille ihmisille

Asiakaskeskeisyys ja asiakkaan tarpeet korostuvat nyt markkinoinnissa. Kuluttajien sisältöjä kohtaan kasvavat vaatimukset luovat haasteen, jossa brändiltä odotetaan yhä relevantimpaa sisältöä. Sosiaalisen median kanavat tarjoavat markkinoijalle erilaisia tapoja toimittaa oikeanlaisia sisältöjä juuri niistä kiinnostuneille.

Oman asiakasdatan käyttö sisältöjen kohdennuksessa on luonnollinen lähtökohta. Erilaisista asiakasdatalähteistä rakennettavien yleisöjen avulla voidaan luoda mainoskampanjoita, jotka palvelevat juuri kyseisen yleisön tarvetta ja tuottavat heille arvoa. Esimerkiksi konsulttitoimisto Boston Consulting Group havaitsi tutkimuksessaan, että voimakkaasti personoidut ostokokemukset nostavat lisämyynnin todennäköisyyttä 110-prosenttisesti. Lisäksi 40 % personointia kokeneista ostajista aikoi kuluttaa enemmän kuin oli alun perin suunnitellut.15

Dynaamiset mainosmuodot mahdollistavat erilaisten datapisteiden, kuten lokaation, sivustokäyttäytymisen tai sään mukaan yksilökohtaisesti personoituvan sisällön jakelun. Facebookin ja Instagramin Dynamic Ads -mainosmuodot mahdollistavat dynaamisen mainonnan myös ilman erillistä dynaamista alustaa.

Lähteet:

¹ https://adage.com/article/tech/leaked-pitch-deck-reveals-how-tiktok-trying-woo-brands/2205906

² Dagmar digitaalisen median tutkimus 2019

³ https://www.statista.com/statistics/730315/instagram-stories-dau/

⁴ https://blog.globalwebindex.com/trends/tiktok-music-social-media/

⁵ Dagmarin Webbus-tutkimukset 2016-2019

⁶ https://www.conversocial.com/white-papers-and-reports/the-state-of-digital-care-2018

⁷ Customer lifetime value creation through customer engagement in social media: A conceptual framework by Abdullah, Sadaf Siraj and Reshma Nasreen. Int. Journal of Management and Development Studies 6(10): 44-55 (2017)

⁸ Verkkokauppa Suomessa – Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää verkkokaupasta Suomessa 2018. Paytrail. https://www.paytrail.com/hubfs/Paytrail_Verkkokauppa_Suomessa_2018.pdf

⁹ https://www.retaildive.com/news/study-instagram-influences-almost-75-of-user-purchase-decisions/503336/

¹⁰ https://www.facebook.com/business/news/insights/how-to-unlock-your-creative-potential-on-stories

¹¹ Dagmar Generations – milleniaalit, Z-sukupolvi ja markkinointi -tutkimus

¹² eMarketer – The Future of Retail 2020 – 10 Trends that Will Shape the Year Ahead

¹³ Instagram Press – Introducing checkout on Instagram https://instagram-press.com/blog/2019/03/19/instagram-checkout/

¹⁴ Yotpo – Fashion eCommerce Report: Consumer Trends and Strategies for Brands

¹⁵ Boston Consulting Group, The Next Level of Personalization in Retail